FinnDiane-tutkimus (The Finnish Diabetic Nephropathy Study)

Suomessa on tänä päivänä noin 40.000 tyypin 1 diabeetikkoa. Pitkä diabeteksen kesto sekä ikääntyminen lisäävät riskiä sairastua diabeteksen lisäsairauksiin: munuaistautiin, sydän- ja verisuonitauteihin, silmäpohja- ja hermostosairauksiin. On arvioitu, että jopa kolmasosa tyypin 1 diabeetikoista sairastuu munuaistautiin elämänsä aikana. Tutkimusten perusteella diabeettista munuaistautia sairastavilla potilailla on huomattavasti lisääntynyt riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Diabeettinen munuaistauti voidaan diagnosoida virtsaan erittyvien albumiinimäärien perusteella. Munuaistautiluokan määrittämiseen tarvitaan yleensä vähintään kaksi raja-arvon ylittävää virtsankeräysnäytettä.

Potilaiden omilla elintavoilla on myös suuri merkitys diabeettisten lisäsairauksien etenemisen kannalta. Kuten valtaväestössä, tupakointi, liikunnan puute ja liikalihavuus ovat myös diabeetikoiden merkittäviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Myös perimällä saattaa olla merkitystä, sillä tietyissä suomalaisissa perheissä diabeetikoiden lisäsairaudet näyttävät olevan tavanomaista yleisempiä. Tyypin 1 diabeetikoiden terveydentilan aktiivinen seuranta on ensiarvoisen tärkeää, sillä ajoissa aloitettu lääkitys ja elämäntapamuutokset voivat hidastaa tai jopa ehkäistä munuaistaudin etenemistä.

Mikä on FinnDiane-tutkimus?

Vuonna 1997 perustettu FinnDiane-tutkimusprojekti on tyypin 1 diabeteksen seurantatutkimus, jonka pääasiallisena tavoitteena on selvittää geeniperimän ja ympäristötekijöiden osuutta diabeettisten lisäsairauksien synnyssä.

FinnDiane-tutkimus on Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) sisätautien klinikan, Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja koko Suomen kattavan sairaala- ja terveyskeskusverkoston yhteistyöprojekti. FinnDiane-tutkimuksen perustajana ja vastuullisena johtajana toimii Suomen ensimmäinen nefrologian professori Per- Henrik Groop.

FinnDiane-projektista vastaava tutkimusryhmä toimii Helsingin Biomedicumissa (Folkhälsanin tutkimuskeskus) Meilahden sairaala-alueella. Tutkimusryhmään kuuluu tällä hetkellä yli kolmekymmentä suomalaista eri erikoisalan osaajaa: lääkäreitä, geneetikkoja, molekyylibiologeja, hoitajia, tutkijoita ja eri alojen opiskelijoita. FinnDiane-tutkimus tekee myös tiivistä yhteistyötä korkeatasoisten kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa. FinnDiane-tutkimusryhmä on julkaissut viimeisten 15-vuoden aikana yli 130 artikkelia kansainvälisesti arvostetuissa tiedelehdissä. FinnDiane-tutkimuksesta on vuoteen 2012 mennessä julkaistu kymmennen väitöskirjaa diabeteksen lisäsairauksiin liittyen.

Kuka voi osallistua?

Pääsääntöisesti tutkimme suomalaisia aikuisia (>18 vuotta) tyypin 1 diabeetikoita: 1) Diabetes puhjennut alle 40 vuoden iässä ja 2) Insuliinihoito aloitettu vuoden sisällä diabeteksen toteamisesta. Joissakin tapauksissa tutkimme myös tyypin 1 diabeetikoiden lähisukulaisia ja terveitä kontrollihenkilöitä. FinnDiane-tutkimukseen on vuoteen 2012 mennessä osallistunut jo noin 5000 suomalaista tyypin 1 diabeetikkoa, mikä tekee siitä yhden maailman suurimmista tyypin 1 diabeteksen tutkimusaineistoista.

Missä ja milloin?

Perus- ja seurantatutkimuksiin osallistuvat henkilöt saavat kutsun omasta hoitopaikastaan. Tutkimukset suoritetaan seurantakäynnillä omassa hoitopaikassa tai poliklinikkakäynnin yhteydessä. Seurantatutkimukset pyritään järjestämään keskimäärin 3-5 vuoden välein.

Mitä osallistumisesta hyötyy?

FinnDiane-tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. FinnDiane-käynnillä tutkittavat antavat verinäytteitä ja täyttävät haastattelulomakkeita (esim. elämäntavat, liikunta, ravitsemus). Tutkimukseen osallistuvat saavat monipuolista tietoa yleisestä terveydentilastaan. Näitä tietoja voidaan myös hyödyntää omassa diabeteksen seurannassa. Kliininen tutkimus vastaa vuosikäyntiä, jonka aikana mittaan mm. pituus, paino, vyötarön ja lantion ympärys, verenpaine, sokeritasapaino (HbA1c) ja veren rasva-arvot. Munuaistoiminnan määrittämiseksi tutkittavat keräävät joko vuorokausi- tai yövirtsan.

Helsingin Meilahden Sairaalassa (Biomedicum 2) asioiville henkilöille voidaan tehdä myös joukko muita erikoistutkimuksia esim. silmänpohjatutkimus, kokokehon koostumuksen ja luuston tiheyden määritys (DXA-mittaus), valtimoiden jäykkyystutkimus, kaulavaltimon seinämän paksuuden määritys ja sydämen rakennetutkimus (ultraäänitutkimus).

FinnDiane-tutkimukseen osallistuvien henkilöiden varsinainen hoitovastuu on edelleen omalla hoitavalla lääkärillä, mutta FinnDiane-tutkimusryhmä sitoutuu antamaan tutkimukseen osallistuville henkilöille kaikki lisäselvityksiä tai toimenpiteitä vaativat löydökset hyvän kliinisen tavan mukaisesti.

Tietoturva ja eettiset kysymykset

Tutkimukseen osallistuville annetaan yksilöllinen FinnDiane-tutkimusnumero, minkä jälkeen kaikkia tietoja käsitellään nimettöminä. Kaikki tutkimuksessa käsiteltävät tiedot on säädetty salassapidettäviksi. Lisätietoa tietoturvakysymyksistä löytyy potilaille suunnatusta FinnDianen tutkimustiedotteesta. FinnDiane-tutkimuksen tutkimussuunnitelma on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin eettisessä toimikunnassa.

Oletko kiinnostunut saamaan lisätietoa FinnDiane-tutkimuksesta?

Ota yhteyttä: potilaat(at)finndiane.fi

 

Address
Folkhälsan Inst of Genetics
Folkhälsan Research Center
Biomedicum Helsinki
Haartmaninkatu 8
FI-00290 Helsinki

Helsinki Univ Central Hospital
Dept of Medicine, Division of Nephrology
PL 700
FI-00029 HUS

Phone book